Etelä-Afrikan pinnoiteteollisuus, ilmastonmuutos ja muovisaaste

Korkean fossiilisten polttoaineiden ja huonojen jätehuoltokäytäntöjen aiheuttamat kasvihuonekaasut (GHG) ovat kaksi Afrikan pinnoiteteollisuuden johtavista haasteista, ja siksi on kiireesti keksittävä kestäviä ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan ​​turvaa teollisuuden kestävyyttä, vaan myös takaavat valmistajille ja toimijoille. arvoketju minimaalisilla liiketoimintakuluilla ja korkeilla tuloilla.

Asiantuntijat vaativat nyt entistä enemmän keskittymistä energiankulutukseen ja esikulutuskäytäntöihin pakkauksissa kertakäyttöjätteen vähentämiseksi, jos alueen halutaan tehokkaasti edistää nettonollaa vuoteen 2050 mennessä ja laajentaa pinnoiteteollisuuden arvoketjun kiertokulkua.

Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikassa pinnoituslaitosten voimakas riippuvuus fossiilisista energialähteistä ja hyvin säänneltyjen ja täytäntöönpanokelpoisten jätteenkäsittelymenettelyjen puuttuminen ovat pakottaneet osan maan pinnoitusyrityksistä valitsemaan investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja pakkausratkaisuihin. joita sekä valmistajat että kuluttajat voivat käyttää uudelleen ja kierrättää.

Esimerkiksi kapkaupungissa toimiva Polyoak Packaging, yritys, joka on erikoistunut ympäristöystävällisten jäykkien muovipakkausten suunnitteluun ja valmistukseen elintarvike-, juoma- ja teollisuussovelluksiin, kertoo ilmastonmuutoksen ja muovisaasteet, jotka johtuvat osittain valmistussektorista, mukaan lukien pinnoiteteollisuus ovat kaksi maailman "pahoista ongelmista", mutta joihin ratkaisuja on saatavilla innovatiivisille pinnoitemarkkinoiden toimijoille.

Yhtiön myyntipäällikkö Cohn Gibb sanoi Johannesburgissa kesäkuussa 2024 energiasektorin osuus kasvihuonekaasupäästöistä yli 75 % ja fossiilisista polttoaineista peräisin oleva energia. Etelä-Afrikassa fossiilisten polttoaineiden osuus maan kokonaisenergiasta on jopa 91 prosenttia verrattuna 80 prosenttiin maailmanlaajuisesti, ja hiili hallitsee kansallista sähköntuotantoa.

"Etelä-Afrikka on 13. suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja maailmanlaajuisesti ja G20-maiden hiili-intensiivisin energia-ala", hän sanoo.

Eskom, Etelä-Afrikan sähköyhtiö, "on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, koska se päästää enemmän rikkidioksidia kuin Yhdysvallat ja Kiina yhteensä", Gibb huomauttaa.

Korkeat rikkidioksidipäästöt vaikuttavat Etelä-Afrikan valmistusprosessiin ja järjestelmiin, mikä laukaisee tarpeen puhtaille energiavaihtoehdoille.
Halu tukea maailmanlaajuisia pyrkimyksiä vähentää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä ja leikata omia käyttökustannuksia sekä lieventää Eskomin kustannusten aiheuttamaa jatkuvaa kuormitusta on ajanut Polyoakin käyttämään uusiutuvaa energiaa, jonka ansiosta yhtiö tuottaisi vuosittain lähes 5,4 miljoonaa kWh. .

Tuotettu puhdas energia "säästäisi 5 610 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, mikä vaatisi 231 000 puuta vuodessa", Gibb sanoo.

Vaikka uusi uusiutuvan energian investointi ei riitä tukemaan Polyoakin toimintaa, yhtiö on tällä välin investoinut generaattoreihin varmistaakseen häiriöttömän virransyötön kuormituksen aikana optimaalisen tuotannon tehokkuuden saavuttamiseksi.

Muualla Gibb sanoo, että Etelä-Afrikka on yksi maailman huonoimpia jätehuoltokäytäntöjä käyttävistä maista, ja se tarvitsisi pinnoitteiden valmistajien pakkausinnovaatioita vähentääkseen kertakäyttöisen ja ei-kierrätettävän jätteen määrää maassa, jossa jopa 35 %. kotitalouksista ei ole minkäänlaista jätteenkeräystä. Gibbin mukaan suuri osa syntyvästä jätteestä kaadetaan laittomasti ja hävitetään jätteille, jotka usein laajentavat epävirallisia siirtokuntia.

Uudelleenkäytettävä pakkaus
Suurin jätehuollon haaste tulee muovi- ja pinnoitepakkausalan yrityksillä ja tavarantoimittajilla on mahdollisuus vähentää ympäristökuormitusta pitkäikäisten uudelleenkäytettävien pakkausten avulla, jotka voidaan tarvittaessa helposti kierrättää.

Vuonna 2023 Etelä-Afrikan metsä-, kalastus- ja ympäristöministeriö kehitti maan pakkausohjeen, joka kattaa neljä metallien, lasin, paperin ja muovin pakkausmateriaalivirtaa.

Osaston mukaan ohjeistus on auttaa "vähentämään kaatopaikoille päätyvien pakkausten määrää parantamalla tuotesuunnittelua, parantamalla tuotantokäytäntöjen laatua ja edistämällä jätteen syntymisen ehkäisemistä".

"Yksi tämän pakkausohjeen tärkeimmistä tavoitteista on auttaa suunnittelijoita kaikissa pakkausmuodoissa ymmärtämään paremmin suunnittelupäätöstensä ympäristövaikutukset ja edistää näin hyviä ympäristökäytäntöjä valinnanvaraa rajoittamatta", sanoi entinen DFFE-ministeri Creecy Barbara, joka on sittemmin siirretty liikenneosastolle.

Polyoakissa Gibb sanoo, että yrityksen johto on ajanut eteenpäin paperipakkauksiaan, jotka keskittyvät "laatikoiden uudelleenkäyttöön puiden säästämiseksi". Polyoakin laatikot on turvallisuussyistä valmistettu elintarvikelaatuisesta kartongista.

"Yhden hiilikartonkitonnin tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 17 puuta", Gibb sanoo.
"Pahvipakkausten palautusjärjestelmämme helpottaa jokaisen laatikon uudelleenkäyttöä keskimäärin viisi kertaa", hän lisää ja mainitsee vuoden 2021 virstanpylvään 1 600 tonnin uusien laatikoiden ostamisen ja niiden uudelleenkäytön, mikä säästää 6 400 puuta.

Gibb arvioi, että kartonkien uudelleenkäyttö säästää yli vuodessa 108 800 puuta, mikä vastaa miljoonaa puuta 10 vuodessa.

DFFE:n arvion mukaan yli 12 miljoonaa tonnia paperia ja paperipakkauksia on kerätty kierrätettäväksi maassa viimeisen 10 vuoden aikana, ja hallituksen mukaan vuonna 2018 kerättiin yli 71 % kierrätyspaperista ja pakkauksista, mikä on 1 285 miljoonaa tonnia.

Mutta Etelä-Afrikan, kuten monien Afrikan maiden, suurin haaste on muovin, erityisesti muovipellettien ja -muovien, lisääntyvä sääntelemätön hävittäminen.

"Muoviteollisuuden on estettävä muovipellettien, -hiutaleiden tai -jauheiden vuotaminen ympäristöön tuotanto- ja jakelulaitoksista", Gibb sanoi.

Tällä hetkellä Polyoakilla on käynnissä "catch that pellet drive" -kampanja, jonka tarkoituksena on estää muovipellettien pääsy Etelä-Afrikan hulevesiviemäreihin.

"Valitettavasti muovipellettejä pidetään maukkaana ateriana monille kaloille ja linnuille liukuttuaan hulevesiviemärien läpi, missä ne kulkeutuvat jokiimme, kulkien alavirtaan valtamereen ja lopulta huuhtoutuen rannoillemme."

Muovipelletit ovat peräisin mikromuoveista, jotka on saatu renkaiden pölystä ja mikrokuidusta, joka on peräisin nailon- ja polyesterivaatteiden pesusta ja rumpukuivauksesta.

Ainakin 87 % mikromuovista on myynyt tiemerkintöjä (7 %), mikrokuituja (35 %), kaupunkipölyä (24 %), renkaita (28 %) ja naarmuja (0,3 %).

Tilanne todennäköisesti jatkuu, koska DFFE:n mukaan Etelä-Afrikalla "ei ole laajamittaisia ​​jätteenkäsittelyohjelmia biohajoavien ja kompostoivien pakkausten erottamiseksi ja käsittelyksi.

"Siksi näillä materiaaleilla ei ole luontaista arvoa virallisille tai epävirallisille jätteenkeräilijöille, joten tuotteet jäävät todennäköisesti ympäristöön tai parhaimmillaan päätyvät kaatopaikalle", DFFE sanoi.

Tämä huolimatta siitä, että on olemassa kuluttajansuojalain pykälät 29 ja 41 sekä standardointilain 2008 pykälät 27(1) ja {2), jotka kieltävät vääriä, harhaanjohtavia tai harhaanjohtavia väitteitä, jotka koskevat tuotteen ainesosia tai suorituskykyominaisuuksia, sekä yrityksiä väittämästä virheellisesti tai toimimasta tavalla, joka todennäköisesti "luo vaikutelman, että tuotteet ovat Etelä-Afrikan kansallisen standardin tai muiden SABS:n julkaisujen mukaisia".

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä DFFE kehottaa yrityksiä vähentämään tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan "koska ilmastonmuutos ja kestävyys ovat tämän päivän yhteiskunnan suurimpia haasteita, ja se on ensiarvoisen tärkeää."